Ranska on yksi Euroviisujen alkuperäisistä osallistujamaista ja se on osallistunut kisoihin 57 kertaa. Maalla on viisi voittoa vuosilta 1958, 1960, 1962, 1969 ja 1977. Viime vuonna maa sai historiansa huonoimman sijoituksen, kun se sijoittui finaalissa 26:ksi eli viimeiseksi vain kahdella pisteellä, joista toisen se sai Suomelta ja toisen Ruotsilta.
Ranska luottaa tänä vuonna kokemukseen ja kypsyyteen monien nuorien artistien vastapainoksi, kun maata edustaa 42-vuotias Lisa Angell. Lisa on laulanut julkisesti teini-iästä saakka ja loi vuosia uraa esiintyvänä laulajana Ranskan Rivieralla. Lisa levytti ensimmäisen levynsä vasta vuonna 2011.
Lisan kolmas ja tuorein albumi on viime vuoden huhtikuulta ja se sisältää cover-kappaleita 1920-, 1930- ja 1940-luvuilta.Viime vuonna Lisa menestyi hyvin duetoimallaan portugalilaisen Tony Carreiran kanssa Ranskan vuoden 1977 voittoviisun L’oiseau et l’enfant.
Lisan kappaleen N’oubliez pas (suom. Älkää unohtako) on Robert Goldman, joka on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Celine Dionin ja Patricia Kaasin kanssa. Aiemmin Goldman on säveltänyt vuonna 2001 Ranskaa edustaneen Natasha St-Pierin edustuskappaleen Je n’ai que mon âme.
Alunperin kappaleen tarkoitu oli muistella ensimmäisen maailmasodan tapahtumia ja kunnioittaa sen uhreja. Kappale julkaistiin sattumoisin viime marraskuussa samoihin aikoihin Charlie Hebdon terrori-iskun kanssa ja se saikin ranskalaisten keskuudessa uuden merkityksen. Lisa on kertonut, että hänen kappaleensa kertoo ennen kaikkea toivosta, rauhasta, rohkeudesta ja solidaarisuudesta.
Suurena rahoittajamaana Ranska pääsee suoraan finaaliin, mutta se kuitenkin äänestää ensimmäisessä semifinaalissa.
Mitä pidätte Ranskan melko perinteikkäästä ballaadista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti